Luonnonkosmetiikalla ei ole lakisääteistä määritelmää

Luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan kosmetiikkaa, jonka raaka-aineet ovat pääosin luonnosta peräisin. Tarkka raja siitä, milloin tuotetta saa kutsua luonnonkosmetiikaksi, ei kuitenkaan ole laissa. Tällä sivulla käydään läpi, mitä laki, standardi ja sertifikaatit sanovat.

Laki ei määrittele sanaa, mutta väitteen on pidettävä paikkansa

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan luonnonkosmetiikalla, luonnonmukaisella kosmetiikalla tai ekokosmetiikalla ei ole omaa lainsäädäntöä. Kaikkea EU:ssa myytävää kosmetiikkaa koskevat samat säädökset.

Kosmetiikan markkinointiväitteille asetetaan kuusi yhteistä kriteeriä: väitteen on oltava lainmukainen, totuudenmukainen, näyttöön perustuva, rehellinen ja reilu, ja sen on tuettava kuluttajan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Valmistajan on voitava osoittaa, mihin sana "luonnonkosmetiikka" tuotteen kohdalla perustuu.

ISO 16128 on vapaaehtoinen ohjeistus

ISO 16128 on kansainvälisen standardointijärjestön ohjeistus luonnollisten ja luomuraaka-aineiden ja -tuotteiden määritelmistä. Osa 1 (2016) määrittelee ainesosat. Osa 2 (2017) antaa laskentatavat, joilla tuotteen luonnollisuusindeksi voidaan laskea.

Mikään laki ei velvoita noudattamaan standardia. Se ei myöskään aseta prosenttirajaa, jonka ylittävän tuotteen saisi kutsua luonnolliseksi. Standardi on yksi tapa perustella väite, ei ainoa.

Sertifikaatit ovat vapaaehtoisia ja niiden kriteerit eroavat toisistaan

Eri järjestöillä on omia luonnon- ja ekokosmetiikan sertifikaatteja, esimerkiksi COSMOS ja NATRUE. Tukesin mukaan ne eivät perustu kosmetiikkalainsäädäntöön. Sertifioitu tuote täyttää kyseisen järjestelmän kriteerit. Kriteerit vaihtelevat järjestelmittäin, joten sertifikaattien vertailu edellyttää kunkin vaatimusten lukemista.

Luonnollinen raaka-aine ei ole automaattisesti turvallisempi

Tukes toteaa, ettei voida yleistää, että luonnollinen tai luonnosta peräisin oleva raaka-aine olisi turvallisempi kuin synteettinen. Tuotteen turvallisuus arvioidaan aina tuotekohtaisesti, ja sama vaatimus koskee kaikkea kosmetiikkaa.

Näin luet tuotteen pakkausta

  1. Etsi ainesosaluettelo eli INCI-lista. Raaka-aineet luetellaan suuruusjärjestyksessä, suurin pitoisuus ensin.
  2. Kasviperäiset raaka-aineet näkyvät listassa latinankielisillä nimillä, esimerkiksi Helianthus annuus seed oil tarkoittaa auringonkukkaöljyä.
  3. Palmuöljy näkyy listassa nimellä Elaeis guineensis. Sen johdannaisia on vaikea tunnistaa nimestä, joten kysy tarvittaessa valmistajalta.
  4. Jos pakkauksessa on sertifikaattilogo, tarkista, kuka sertifikaatin on myöntänyt ja mitä se kattaa.
  5. Jos pakkauksessa on pelkkä sana "luonnollinen", vertaa sitä ainesosaluetteloon.

Nature’s Neighbourin lähtökohdat

Nature’s Neighbour on suomalainen, palmuöljytön ihonhoitosarja. Sarjan kehittää ekokosmetologi ja SKY-CIDESCO-kosmetologi Katja Said. Tutustu tuotteisiin, tilaa kuluttajana verkkokaupasta tai ammattilaisille suunnattuun tarjontaan. Sarjaa myyvät myös jälleenmyyjät, ja kysymyksissä voit ottaa yhteyttä.

Usein kysyttyä

Saako sanaa luonnonkosmetiikka käyttää markkinoinnissa?

Saa. Sanaa ei ole kielletty, mutta väitteen on oltava totuudenmukainen ja perusteltavissa, kuten kaikkien kosmetiikan markkinointiväitteiden.

Onko ISO 16128 pakollinen?

Ei ole. Se on vapaaehtoinen ohjeistus, jota mikään laki ei velvoita noudattamaan.

Onko sertifioitu tuote parempi kuin sertifioimaton?

Sertifikaatti kertoo, että tuote täyttää sertifiointijärjestelmän omat kriteerit. Kriteerit vaihtelevat järjestelmittäin, ja sertifikaatti ei ole laissa vaadittu.

Onko luonnonkosmetiikka turvallisempaa kuin tavallinen kosmetiikka?

Ei voida yleistää. Tukesin mukaan luonnollisen tai luonnosta peräisin olevan raaka-aineen ei voi yleistää olevan turvallisempi kuin synteettisen.

Lähteet

Sivu on yleinen selvitys eikä oikeudellista neuvontaa.